Hae
Jannina Niskala

Puolimaraton tavoiteajassa

Viime lauantaina koitti koko juoksukauden ensimmäinen tavoite: Paavo Nurmi Marathon tapahtuman puolimaraton. Kirjoitin edellisessä postauksessa valmistautumisestani helteiselle juoksumatkalle ja hyvä valmistautuminen ja suunnittelu kannatti. Juoksin kaiken kaikkiaan matkan kokoajan tavoitevauhtiani ja säästyin krampeilta ja heikotuksilta. Puolimaraton tavoiteajassa tarina tulee tässä.

Paavo nurmi puolimaraton tavoiteajassa

Vaikka juoksu jännitti kovasti, sain kuitenkin nukuttua edellisen yön hyvin. Juoksu aamuna heräsin virkeänä ja aamupalaa nauttiessani tsemppasin työkaveria hänen juoksuaan varten. Helsingissä juostiin nääs aamusta ja Turussa iltapäivällä. Nautin siis aamupalaksi kunnon annoksen puuroa marjoilla ja raejuustolla. Sama mitä melkein aina! Sitten koska en osannut vaan relata niin rupesin siivoamaan. Siivoilin ja hermoilin pitkin taloa ja koitin kasata ajatuksia ja tavaroita samalla. Minulla lähti koko perhe mukaan kannustamaan Turkuun, joten lapset ja kamat autoon ja menoksi.

Turussa oli kuuma! Voi herranjumala sitä lämpöä ja pysähtynyttä ilmaa. Kävin hakemassa juoksunumeron kilpailukansliasta ja samalla maratonin juoksijoita valui maaliin. Osa näytti hyvältä ja osa hyvin huonolta ja lähtöpaikalla oli kivat pöhinät käynnissä. Kuulin naisten vessassa, että juoksumatkan varrella on tarjolla hyvin viilennystä vesisuihkujen ja vettä niskaan kaatavien toimitsijoiden muodossa ja olo helpottui heti. Pakkasin tarvittavat juomat, geelit, kuulokkeet, kännykän ja huulirasvan juomareppuun ja päästin lapset ja miehen lähtemään leikkipuistoon. Itse jäin lämmittelemään jokirantaan ja odottelemaan lähtöä.

21.0975 km juoksu

Tein heti alkuun aloittelijan virheen ja jäin lähtöalueella aivan liian taakse. Joka tarkoitti sitä, että alun juoksin ruuhkapussissa enkä päässyt etenemään suoraan omaa vauhtiani. Lähtölaukauksesta meni minuutti ennen kuin olin edes lähtöviivalla. No ohittelin sen mitä pystyin ja koitin etsiä 2.10 jänistä mutta en löytänyt sitä. Edessäni oli vain 2.30 jänis siinä alussa mutta siitä juoksin aika nopeasti ohi ja jatkoin oman jäniksen etsimistä. No matkan aikana en sitten muita jäniksiä sitten nähnytkään. Juoksu kulki hyvin ja, niinkuin aina, minulla lähtee koneisto kunnolla vasta käyntiin siinä 5+km kohdilla ja koitin nauttia samalla myös musiikista. Luovuin kuulokkeista kuitenkin aika nopeasti, koska lämpö tuntui korvissa asti todella kovalta. Päätin aukaista ne ilmastointiaukot ja kuulokkeet menivät taskuun.

Tankkaus sujui hyvin ja join vettä jokaisella juomapisteellä ja kaadoin hiukan vettä myös päälle. Osalla pisteistä oli toimitsija kauhomassa kauhalla vettä juoksijoiden päälle. Se oli ihanaa! Olin kastellut hiukset ja lippiksen jo etukäteen joten pää piti pitää vain märkänä koko juoksun ajan. Geelit olin ajoittanut niin että otin ne pikkasen ennen tiettyjä juomapisteitä, jotta sain huuuhdeltua ne vedellä alas. Muuten hörpin urheilujuomaa kahdesta juoksurepussa mukana kulkevasta lötköpullosta. Kokonaisuudessaan join matkan aikana melkein kaksi litraa nestettä ja silti illalla ei meinannut pissa tulla, koska olin kuivahtanut niin paljon kaikesta huolimatta.

13km kohdalla alkoi pahaenteisesti pistämään vatsasta. Eka ajatus oli et helvetti pitääkö mun alkaa hiljentää vauhtia vatsapistoksen takia mutta päätin jatkaa pistoksesta huolimatta ja menihän se ohi hetken päästä, koska suolistossa pyörinyt kaasu aka pieru pääsi ulos. Pistos loppui ja pystyin jatkamaan juoksua rennommin eteenpäin. Lopulta saapuessani matkalla viimeselle kolmannelle tai jopa neljännelle päätin vähän yrittää pistää vauhtia kovemmaksi ja sillä mentiin loppuun asti. Vauhti ei oikeasti ollut juurikaan kovempi ja alun kiriminen saattoi maksaa tämän huikean loppukirin. Mutta ei se haittaa, koska olin maalissa kuitenkin alle 2.20 ajan. Nettoaikana siis 2h 17min. Ja olin siihen kaikenkaikkiaan oikein tyytyväinen.

puolimaraton tavoiteajassa

Parhaat kannustajat

Ihan viimemetreillä kuulin ihanan huudon ”hyvä äiti” ja se oli paras kannustus koko reissulla. Ja kannustushuudot todellakin kannustavat juoksijoita ja auttavat jaksamaan. Reitin varrella oli ihanasti Turkulaisia kannustamassa tuttuja ja tuntemattomia juoksijoita ja railakas huutaminen sai aina hymyn huulille. Joten kiitos kaikille kannustajille, teistä oli todellakin hyötyä ja iloa tämän juoksun aikana.

Maaliin pääsyn jälkeen kävin noutamassa tai keräämässä itselleni goodiebägin johon sai mukaan laastareita, alkoholitonta olutta, vitamiineja, banaania, suklaata, protskujuomaa ja patukkaa… paljon kaikkea hyvää. Osa meni suoraan auton takapenkkiläisille ja osan sain syödä itse. Parasta juoksun jälkeen oli kuitenkin kotona jäädytetty Oshee urheilujuoma, joka oli siinä vaiheessa ihanaa jäähilejuomaa. Vaihdoin kuivat vaatteet ihan vaan parkkipaikalla kainostelmatta ja matka kohti Lohjaa alkoi. Kierros ABC:n hesen kautta hakemaan vähän palauttavaa ruokaa ja suihkun kautta nukkumaan. Ihana päivä!

 

Kerään myös juoksutapahtumiani ja aikoja janninaniskala.fi sivustolle

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.