Hae
Jannina Niskala

Parantunut työergonomia

Rupesin kiinnittämään huomiota omaan työskentely ergonomiaan vasta, kun niska-hartia-selkä osasto alkoi olemaan todella jumissa ja haittaamaan nukkumista. Miksi, oi miksi! sitä ei osaa ajatella näitä asioita etukäteen, olisin voinut välttyä monelta kivulta ja turhautumiselta jos en olisi työskennellyt viimeistä kahta vuotta epäergonomisesti keittiön tuolilla ja läppärillä. Nyt työergonomia on parantunut uuden työtuolin ja läppäritelineen ansiosta.

 

uusi työtuoli

Uusi työtuoli saapui ensimmäisenä parantamaan työergonomiaa, ja sen etsiminen ei ollutkaan ihan niin helppoa kuin luulin. Ajattelin, että käyn vain ikeasta hakemassa nätin tuolin joka sopii sisustukseen ja sillä selvä. Huomasin kyllä onneksi melko nopeasti, ettei nätit tuolit olleetkaan niin mukavia istua. Ensimmäisenä jouduin hiukan joustamaan siis tuolin ulkonäöstä. Seuraavaksi sain vinkkiä, että pelituolit on ne kaikkein parhaat tuolit päätetyöskentelyyn ja monissa paikoissa ne oli halvempia kuin ergonomiset työtuolit. Mutta MIKSI valtaosa pelituoleista on niin RUMIA? niin paljoa en voinut joustaa ulkonäössä, että olisin hankkinut punaisilla vauhtiraidoilla ja tulenlieskoilla varustettua pelituolia. Vaikka se olisi ollut paras tuoli koko maailmassa, niin ei! En tiedä onko tämäkään tuoli kaikkein paras mahdollinen mutta nyt tähän hetkeen se oli hyvä, siedettävän hintainen ja näköinen. En myöskään tuolikaupoilla ollut ihan varma minkälaista tuolia kaipaan, joten ensimmäiseksi tuoliksi piti valita vain joku ja lähteä siitä liikkeelle. Pienen kokemuksen perusteella osaan jo sanoa minkälaisia vaatimuksia minulla olisi seuraavalle tuolille. Säädettävät kädensijat oli esimerkiksi asia mitä en osannut ajatellakkaan ensimmistä tuolia ostaessa.

työergonomia

Uusi tuoli on Jyskin ”pelituoli”

 

parempi työergonomia nostamalla ruutua korkeammalle

Sain töistä käyttööni uuden ja ihanan näppärän Mac book pro läppärin. Kokonsa puolesta aivan loistava kone, jota on mukava kantaa mukana laukussa. Mutta ergonomisesti läppäri ei ole jokapäiväisessä käytössä niin loistava. Näyttö on sen verran alhaalla, että pää ja niska menee huonoon asentoon. Siksi hankin koneelle näppärän ja kauniin telineen, jotta saan itselleni paremman työasennon. Samaan ostoskoriin oli laitettava myös irrallinen näppäimistö, koska koneen omaa on hankala käyttää koneen ollessa telineessä. Töissä käytän erillistä näyttöä, johon liitän koneeni mutta kotiin en halunnut sellaista hankkia, ainakaan vielä. Ehkä sitten joskus jos siihen on aihetta ja tarvetta.

 

työergonomia

Seuraavana olisikin sitten mahdollinen sähköpöydän hankkiminen mutta vielä en ole kokenut sitä tarpeelliseksi. Saan tehtyä töitä myös seisaaltaan halutessani, jos laitan koneen kirjahyllyn hyllylle. Mutta en ole vielä ainakaan osannut siinä juurikaan olla tai tehdä mitään. Tasan vuosi sitten kirjoittelin muuttuneen työasennon tuomista haasteista ja edelleen tuntuu, että istumatyö on todella haitallista ja suorastaan huonoksi ihmiskeholle. Jos olis rajaton budjetti, hankkisin kaikki ihan uusiksi ja laittaisin työhuoneesta semmosen huipputeknisen ja esteettisesti kauniin huoneen.

Itseohjautuvuus – uusi tapa työskennellä!

Varmaan kaikenlaisessa työssä tarvitaan jonkin sortin itseohjautuvuutta, toisissa enemmän ja toisissa vähemmän. Itseohjautuvuus ei ole ollut minulla kymmenen vuoden sairaanhoitajauran aikana se pääasia ja olen nyt viimeisen kolmen kuukauden aikana joutunut todella harjoittelemaan olemaan itseohjautuva työntekijä. Tai harjoittelinhan minä tätä jo kaksi vuotisen etäopiskelijataipaleen aikana mutta onhan palkkatyö eri asia kuin opinnot.

lennonjohto ohjaa leikkurissa

Sairaanhoitajana leikkausosastolla ei tarvinnut olla niin itseohjautuva mitä minun nyt pitäisi osata olla. Leikkurissa lennonjohto ohjaa koko osaston toimintaa. Jakaa leikkaukset saleihin kiintiöiden mukaan ja henkilökunnan leikkauksiin kunkin osaamisalueen mukaisesti. Eli aina kyseisen päivän tehtävät oli valmiiksi sinulle määritelty ja sen mukaan edettiin. Ja vaikka tilanteet elävät, joskus nopeastikkin, niin käskyt tulevat aina lennonjohdolta. Tottakai omaa toimintaa leikkausten aikana ja esimerkiksi heräämössä tulee osata ohjata ja pitää osata olla oma-aloitteinen.

 

itseohjautuvuus

 

uusi taito: itseohjautuvuus

Olen uudessa työssäni pääosin etätöissä. Teen kotona 60-80% viikosta eli toimistolle menen vain kerran tai kaksi viikossa. Ja ihmiselle, joka on siirtynyt aivan toisesta maailmasta markkinointiin ja kotitoimistoon, tämä kolme kuukautta on ollut vaihtelevasti haastavaa. Eikä tätä itseohjautuvuutta voi kukaan minulle opettaa, vaan asia on itse opeteltava ja luotava aivan uusia rutiineja. Silloin kun työtehtäviä on paljon ja ne ovat tietyn luonteisia, sellaisia suoritettavia ja yksinkertaisia, niitä on helppo tehdä. Mutta jos tehtäviä ei ole kokoajan, tai ne vaativat luovuutta tai niiden deadline ei ole tunnin päästä, niiden suorittaminen on heti paljon vaikeampaa. Ja olen huomannut että minulla on tiettyjä maneereja, kun asiat menevät mukavuusalueen ulkopuolelle.

Kun menen jumiin töiden kanssa, otan ensimmäisenä aina puhelimen käteen ja alan selailemaan somea. Joinain (huonoina) päivinä olen tehnyt sitä aivan häiritsevyyteen asti ja olenkin ottanut käytäntöön aivan uuden tavan. Puhelimeeni voi määritellä erilaisia ”älä häiritse” tiloja, jotka ovat aivan loistavia. Koska olen viime aikoina ollut myös huono nukkuja, yöllä minulla on ollut jo pitkään käytössä tila, jonka aikana puhelin ei ilmoita viesteistä tai mistään ylimääräisestä. Puhelut tulevat läpi, mutta harvoin kukaan minulle soittaa ja jos soittaa niin silloin se on tärkeää. Otin työpäiville käyttöön samanlaisen ”älä häiritse” tilan, joka päästää läpi vain mieheni ja Ellenin viestit ja puhelut. Puhelimelle on myös aivan oma paikkansa työhuoneessa ja se ei ole siinä koneen vieressä tykyttelemässä. Eli puhelin pois näkyvistä niin tulee työn tekemisestäkin tuloksellisempaa.

 

itseohjautuvuus

 

To do -listat näyttävät työpäivän lopussa konkreettisesti mitä olen päivän aikana tehnyt!

 

päivän suunnittelu ja to do -lista

Aloitan aamut nykyään myös päivän suunnittelemisella ja teen itselleni to do -listan, josta saan ruksata yli suoritettuja tehtäviä. Ja olen huomannut ettei ole mitään tyydyttävämpää kuin se, että saa vetää tehtäviä yli. Päivän päätteeksi on mukavaa nähdä visuaalisesti se mitä on saanut aikaan. Tämä oli aluksi vaikeaa, kun työtehtävät ovat muuttuneet konkreettisesta sairaanhoitajan työstä ei niin konkreettiseen markkinointisuunnittelijan työhön. Alussa tuntui siltä etten tee mitään! Koska sain tavallaan tehdä työkseni sitä mitä olin tehnyt niin pitkään huvikseni ja vapaa-ajalla. Valitin tästä ystävälleni ja hän kehotti kirjamaan ylös kaiken mitä teen työpäivän aikana, niin näen sen konkreettisesti mitä olen tehnyt. Se todella auttoi! Kannattaa ehdottomasti kokeilla, jos joskus tuntuu ettei päivän päätteeksi ole saanut mukamas mitään aikaiseksi. Metatyö on myös työtä, muista se!

 

Lue myös aiempi kirjoitukseni kohta päättyvistä opinnoistani.

Seuraathan minua jo Instagramissa.